Aakkoselliset hakemistot sisältävät kaikkien tietokantaan tallennettujen runojen suomenkieliset nimet sekä niiden kirjoittajien nimet aakkosjärjestyksessä. Hakemistoa voi selata runon nimen tai kirjoittajan nimen perusteella.

Jos runo on osa suurempaa kokonaisuutta, esim. runoelmaa, se löytyy hakemistosta em. kokonaisuuden nimellä (ks. lähdeteosten tiedoista tehdyt poikkeukset myöhemmin tällä sivulla). Jos runolla ei ole nimeä, se löytyy aakkosista alkusäkeiden perusteella. Jos runon tekijä on tuntematon tai kyseessä on esim. kansanruno, se löytyy aakkosista tuntemattoman tekijän tai kansanrunon kohdalta.

Hakutuloksen voi järjestää joko runon, kirjoittajan tai teoksen nimen mukaiseen aakkosjärjestykseen sarakeotsikoita klikkaamalla.

Hakulomake sisältää vapaasanahaun (=Hakusanat-kenttä) sekä ns. laajennetun haun.

Laajennetussa haussa runoa voidaan hakea joko sen suomenkielisen tai alkukielisen nimen perusteella tai alkusäkeiden mukaan. Alkusäkeitä voidaan hakea myös alkukielellä. Ks. erikoismerkkien käyttöön ja tietokannassa käytettyyn kieliasuun liittyvät huomautukset.

Pudotusvalikoista voidaan valita runon kirjoittaja, alkukieli tai kirjoittajan kotimaa.

Yhdestä pudotusvalikosta voi valita monta hakuehtoa pitämällä Control-näppäintä alhaalla ja klikkaamalla haluttuja vaihtoehtoja. Haku käynnistyy hakunappulaa klikkaamalla, tai jos kursori ei ole pudotusvalikon kohdalla, myös Enter-näppäimellä.

Tietokannassa ei noudateta kielitieteellistä tarkkuutta. Maailmassa puhutaan noin viittätuhatta kieltä, joista pudotusvalikossa on vain tavallisimmat (sekä muutamia vieraampia). Kuolleita kieliä on mukana harkinnanvaraisesti, esim. anglosaksi. Sen sijaan esim. amerikanenglantia ei ole erotettu omaksi kielekseen. Mukana on myös joitakin kieliryhmiä, kuten intiaani-, eskimo- ja kelttiläiset kielet, joihin kuuluvia kieliä ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta mainita omina kielinään. Ks. tarkemmin alla.

Tietokannassa mainitut alkukielet ovat:

Joitakin vieraampia ja vähän suomeksi käännettyjä kieliä on koottu omiksi ryhmikseen. Joskus myös runoilijan äidinkieli voi olla tuntematon, mutta se voidaan kuitenkin asettaa johonkin tiettyyn kieliryhmään. Tietokannassa käytetyt kieliryhmät ovat:

1) Afrikkalaiset kielet
- erikseen tietokannassa mainittavia afrikkalaisia kieliä ovat: afrikaans, amhara, egypti (=muinaisegypti; sis. myös koptin kielen), ruanda, somali, suahili, zulu

2) Australialaiset kielet
- sisältää kaikki australialaiset kielet lukuun ottamatta australianenglantia (=englanti)

3) Austronesialaiset kielet
- sisältää kaikki austronesialaiset kielet lukuun ottamatta jaavaa, malaijia/indonesiaa ja maoria

4) Eskimokielet
- sisältää kaikki eskimoiden puhumat kielet grönlannin kieltä lukuun ottamatta

5) Intiaanikielet

6) Kelttiläiset kielet
- sisältää kaikki kelttiläiset kielet iirin kieltä lukuun ottamatta

7) Papualaiset kielet

8) Saamelaiset kielet (=saame)

9) Tasmanialaiset kielet

Ryhmittely mahdollistaa näihin kieliin kohdistuvat haut, esim. intiaanirunojen hakemisen ilman erillistä asiasanoitusta.

Huom! Jos haet esim. alkukieleltään zulunkielisiä runoja, afrikkalaisiin kieliin kohdistuva haku ei löydä niitä koska kieli on erotettu omaksi ryhmäkseen.

Yllä mainittuihin ryhmiin kuuluvat kielet on merkitty kieliluetteloon kursiivilla.

Kieliin liittyvissä asioissa lähdeteoksena on käytetty Jaakko Anhavan teosta Maailman kielet ja kielikunnat (Gaudeamus, 2. p.1999).

Kotimaa-pudotusvalikosta löytyy kaikki nykyiset valtiot sekä sellaisia historiallisia valtioita ja epäitsenäisiä alueita, joiden mukaan ottaminen on koettu välttämättömäksi. Tällaisia maita ja alueita ovat mm. sukulaiskansojemme asuinalueet (esim. Karjala, Komi ja Mari), Grönlanti, Färsaaret, Kosovo, Palestiina ja Hongkong sekä historiallisista valtioista mm. antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, muinainen Egypti, Persia, Jugoslavia, Neuvostoliitto, Itä- ja Länsi-Saksa sekä Tšekkoslovakia.

Hakusanat-haku on vapaasanahaku, joka kohdistuu seuraaviin kenttiin:
- runon kirjoittajan ja sen suomentajan nimi
- runon nimi suomeksi ja alkukielellä
- runon alkusäkeet suomeksi ja alkukielellä
- runon alkukieli (=kirjoittajan kirjoituskieli, kieli jolla runo on alun perin julkaistu)
- kirjoittajan kotimaa (max. 3 maata tai aluetta / kirjoittaja)
- teoksen nimi
- runotietojen huomautuskenttä sekä kirjoittajaan liittyvä huomautuskenttä

Usein haku onnistuu parhaiten juuri vapaasanahakua käyttämällä. Muut kentät voi jättää tyhjiksi ja myös pudotusvalikot käyttämättä.

Hakusanan pituus on vähintään kolme merkkiä. Katkaisumerkki on asteriksi (*) ja myös fraasihakua voi käyttää. Haussa toimii oletuksena JA-operaattori. Ks. tarkemmin alla.

Tietokannassa ei ole hakusanan automaattista katkaisua vaan katkaisumerkkinä toimii asteriksi (*). Sanan voi katkaista sekä sen alusta että lopusta. Esim. hakusana *mets* löytää runon Alppimetsästäjä (sekä joukon muita runoja).

Tietokannassa voidaan käyttää fraasihakua, esim. ”rooman hyasintit kukkivat maljakoissa”.

Hauissa toimii oletuksena JA-operaattori. Operaattoria ei voi itse kirjoittaa hakukenttään tai muuten haku epäonnistuu. Esim. Schillerin runo Alppimetsästäjä löytyy hakuehdolla schiller alppimetsästäjä, mutta ei hakuehdolla schiller JA alppimetsästäjä.

Tietokannassa voidaan käyttää erikoismerkkejä. Runon, runoilijan ja teoksen nimi voidaan kirjoittaa hakukenttiin myös ilman erikoismerkkejä, mutta runon alkukielinen nimi ja alkukieliset alkusäkeet -haut saattavat joissakin tapauksissa edellyttää erikoismerkkien käyttämistä (esim. kyrilliset kirjaimet ja saamenkielinen kirjaimisto). Erikoismerkkien kirjoittamissa tarvittavia näppäimiä ovat mm. Shift, Alt ja Alt Gr sekä tavallisen näppäimistön oikealla puolella oleva erillinen numeronäppäimistö. Ohjeita erikoismerkkien kirjoittamiseen saa esim. seuraavalta www-sivulta: Korpela, Jukka: Erikoismerkkien kirjoittaminen suomalaisella PC-näppäimistöllä (linkki).

Teosten tiedoissa näkyvä kirjastoluokitus noudattaa Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston luokitusta, joka on pääsääntöisesti yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän (YKL) mukainen. Luokitus saattaa kuitenkin poiketa jonkin toisen kirjaston luokituksesta. Myös teosten tekijää koskevat tiedot voivat vaihdella. Etenkin vanhoissa kirjoissa kääntäjä on usein merkitty teoksen tekijäksi, vaikka hän ei olisikaan runojen alkuperäinen kirjoittaja. Tekijätieto on valittu harkinnanvaraisesti Lahden kaupunginkirjaston käytäntöjä noudattaen. Merkittävien runoilijoiden kohdalla kääntäjä on saatettu nimetä teoksen tekijäksi (esim. Eino Leino).

Tietokannan tekemisessä on pyritty noudattamaan tekijän runolle antamaa ja/tai lähdeteoksessa käytettyä runon kirjoitusasua. Tästä syystä tietokannassa ei kaikilta osin noudateta kieliopillista tarkkuutta. Runojen nimiä on saatettu kirjoittaa pienillä kirjaimilla ja välimerkkejä saattaa puuttua. Myös alkusäkeiden ja joskus alkukielistenkin alkusäkeiden kieli saattaa olla vanhaa, joten nykykielellä tehty haku ei välttämättä tuota tulosta, vaikka runo tietokannassa olisikin. Esim. Carl Gustaf Eurénin Saarijärven Paavosta 1860-luvulla tekemä käännös alkaa näin: Kauas Saarijärwen kankahilla wiljeskeli Paawo wilumaita. Mikäli kirjaimia ja tekstissä mahdollisesti mukana olevia erikoismerkkejä ei ole kirjoitettu oikein, runoa ei löydy. Tällaisissa tapauksissa runon löytää varmimmin joko sen nimen tai kirjoittajan nimen mukaan selaamalla (ks. lähdeteosten tiedoista tehdyt poikkeukset) tai sen alkukielisellä nimellä, mikäli se on tallennettu tietokantaan.

Mikäli runo on osa suurempaa kokonaisuutta, esim. runoelmaa, se on tallennettu tietokantaan em. kokonaisuuden nimellä (esim. Shakespearen sonetit ja Goethen Roomalaisia elegioita). Mikäli runolle on annettu jokin järjestysnumero, se mainitaan, vaikka sitä ei olisi kerrottu lähdeteoksessa. Tehdyistä poikkeuksista ja korjauksista kerrotaan runojen huomautustiedoissa tarpeen mukaan.

Huom. että saman runon eri käännökset ovat tietokannassa omilla nimillään, paitsi jos ne ovat osa suurempaa kokonaisuutta.

Tietosuojavaltuutun suosituksesta tällä hetkellä elossa olevien runoilijoiden elinaikatiedot puuttuvat tietokannasta. Jos runoilija on elossa, hänen syntymävuottaan koskevan tiedon kohdalla lukee nyk. Tätä tietoa ei välttämättä päivitetä.

Kirjoittajien elinaikoihin liittyvät lyhenteet eKr. ja jKr. on tietokannassa korvattu neutraalimmilla ilmaisuilla eaa. ja jaa. Vaikka ajanlaskumme onkin kristillinen, kaikki runoilijat eivät ole.

Jos esim. kyrilliset tai arabialaiset kirjaimet eivät näy linkistä avautuvalla www-sivulla oikein, kirjaimistoa voidaan vaihtaa selaimen yläreunasta löytyvän Näytä-valikon kautta.

Jos haluat löytää tietyssä teoksessa julkaistut tai tietyn kääntäjän suomentamat runot, kirjoita teoksen tai kääntäjän nimi Hakusanat-kenttään. Voit myös yhdistellä hakusanoja, esim. parnasso tynni tai södergr* saaritsa sång. Mikäli kyseessä on kausijulkaisu ja muistat, että runo on julkaistu esim. Parnassossa joskus 1970-luvulla, mutta et muista vuotta tarkalleen, runoa voi hakea hakuehdolla parnasso 197*.

Jos haluat löytää eri suomentajien käännöksiä runosta, haku kannattaa tehdä runon alkukielisellä nimellä tai alkukielisillä alkusäkeillä. Huomaa, että tiedot ovat puutteellisia monien runojen ja varsinkin erikoisempien kielten kohdalla. Tietoja ei välttämättä ole tallennettu tietokantaan, vaikka runo siellä olisikin. Muista myös erikoismerkkejä koskevat ohjeet äläkä kirjoita alkusäkeitä liian pitkälle koska silloin runoa ei löydy.